Strateginen osaaminen

Visionäärinen ajattelu osaamisen kehittämisessä

"Oli ihan hyvä että siitä puhuttiin. He tekivät suunnitelmia. Heillä oli edes yhden ohikiitävän hetken ajan unelma. Lopulta kuitenkin jokin heidän moraalisessa selkärangassaan, jokin kalvava, nakertava pelko pidätteli heitä. He eivät koskaan aloittaneet. He pysyivät niillä sijoillaan. He perääntyivät. Jotenkin he eivät koskaan onnistuneet vapauttamaan jokaisen ihmisen sisällä olevaa voimaa - voimaa, joka vapautuu vasta silloin, kun ihminen aloittaa epäröimättä matkansa kohti sitä tavoitetta, josta hän on unelmoinut. Se joka koskaan ei aloita ei koskaan voi edes kuvitella millaisesta tunteesta on kysymys." - Ray Dickinson

Taustaa

• Osaamis- ja tietokeskeinen talous vaatii yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja työstä selviytymiseksi ja toisaalta oppimisen on oltava jatkuvaa, elinikäistä (Livingstone & Sawchuk 2003, 1)

Käsitteen määrittelyä

• informaali oppiminen tarkoittaa tilanteeseen sidottua yksilön tai ryhmän toimintaa, jonka tuloksena tapahtuu oppimista – ymmärtämistä sekä tietojen ja taitojen omaksumista
• formaali oppiminen on aina opettaja- tai kouluttajajohtoista, siihen liittyy usein aikataulut, tavoitteet ja tulosten seuranta ja arviointi
• non-formaali oppiminen ja koulutus määritellään formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaksi formaaliksi oppimiseksi, mutta organisaatioiden osaamisen näkökulmasta käsite on jokseenkin turha

Informaali ja formaali oppiminen

• jopa 70 % oppimisesta tapahtuu informaalisti
• informaalia oppimista on vaikeampi tutkia ja havaita
• formaalin koulutuksen määrä on lisääntynyt viimeisen sukupolven aikana räjähdysmäisesti, kun taas informaalin oppimisen määrää ei voida tarkalleen sanoa
• vain kolmannes aikuisista osallistuu formaaliin koulutukseen, kun taas informaalia oppimista tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa
• tietotekniikan, yhteyksien ja Internetin kehittyminen ovat tehneet informaalin oppimisen ja tiedon hakemisen yhä helpommaksi
  (Livingstone & Sawchuk 2003, 7-8, 14)

Informaali oppiminen

• Informaalin oppimisen tilannesidonnaisuus ja käytännönläheisyys johtavat siihen, että oppimisen kautta saatu tieto on pitkälti hiljaista (tacit) tietoa, jota on vaikea käsitteellistää
• Informaalia oppimista tapahtuu tehtäväspesifisti työn suorittamisen ohessa sekä yksin että yhdessä työyhteisön kanssa

Katse kohti informaalia oppimista

• Oppimistarpeet ovat muuttuneet yhä enemmän kiireellisiksi, ajankohtaisiksi ongelmiksi, joihin haetaan pikaisesti vastausta. Näillä ongelmille tyypillistä ovat tiukat aikataulut, pienet budjetit ja tiimit. Ongelma vaatii asiantuntijatietoa, jonka oppijat hakevat ratkaistakseen ongelman. Ilmiötä voidaan kutsua nimellä nopea e-oppiminen (Rapid eLearning), joka on uusi näkökulma oppimisteknologian tarkasteluun ja joka tulee vaatimaan muutosta e-oppimisen malleilta, työkaluilta ja sisällöntuotannolta. (http://www.ltimagazine.com)

Henkilöstön kehittäminen

• Henkilöstön resurssien kehittäminen (human resource development, HRD) on laaja käsite, jonka alle voidaan viedä kaikki yrityksen tai organisaation osaamisen kehittämisen toiminnot, joiden tavoitteena on hankkia, ylläpitää ja luovuttaa organisaation osaamista.

Rutiinit vs. oppiminen

• informaali oppiminen mahdollistuu kokemuksen pohjalta
• kokemuksella tarkoitetaan jokapäiväisten tapahtumien ja tilanteiden jäsentämistä ja niiden merkityksen rakentamista
  • erityisesti silloin, kun tilanne on uusi, ei-rutiininomainen, oppimista tarvitaan
• organisaatioissa nähdään rutiinit tehokkuuden ja tuloksellisuuden perustaksi, kun taas uudet ei-rutinoidut tilanteet ja taidot lisäävät virheiden määrää
• organisaatiot kuitenkin tarvitsevat toimintoja, jolloin toiminta ei ole rutinoitua
  • esimerkiksi ongelmanratkaisu-, päätöksenteko- ja suunnittelutilanteet

Informaalin oppimisen osatekijöitä

• Proaktiivisuus, kriittinen reflektio ja luovuus tukevat ja tehostavat informaalia oppimista

Proaktiivisuus:

• proaktiivisuudella viitataan yksilön valmiuteen olla itseohjautuva ja aktiivinen
• proaktiivisuuden vastakohdaksi voidaan määritellä reaktiivisuus, joka tarkoittaa toiminnat ja reaktioiden suorittamista tilanteen jälkeen, yleensä pakon sanelemana

Kriittinen reflektio:

• kriittinen reflektio pohjautuu Mezirowin (1985, 25) teoriaan, joka tarkoittaa oletusten ja tietojen tuomista tietoiseksi, minkä jälkeen systemaattinen kriittisyys on mahdollista
• kriittinen reflektio vaatii, että yksilö purkaa oletuksensa ennen toimintaa sekä tarkastelee kriittisesti toiminnan tulosta ja merkitystä
• organisaatioiden kulttuuri vaatii sosiaalistumista ympäristön vaatimiin normeihin, mutta yhtä lailla on pystyttävä purkamaan itsestään selvänä pidetyt oletukset ja toimintatavat, jotta oppimista tapahtuu

Luovuus:

• luovuuden kautta yksilöt pystyvät tarkastelemaan näkökulmia laajemmin kuin mihin he ovat tottuneet
• luovuus on mielikuvituksen käyttämistä, minkä avulla päästään rationaalisten faktojen yläpuolelle
• luovuuden kautta pystytään hahmottamaan tilanteet uudella tavalla ja tekemään ratkaisuja tilanteiden kehittämiseksi
• luova yksilö pystyy ajattelemalla vertailemaan erilaisia skenaarioita ja mahdollisuuksia

Sivun alkuun

Luovuus työssä

• Tietyt menetelmät perustuvat kykyyn olla luova (esim. brainstorming)
  • osallistujat saavat mahdollisuuden vapaasti assosioida ja muodostaa ideoita, joita ei tuomita tai kritisoida välittömästi
• formaali koulutus saattaa estää luovuutta, sillä opettajan ja oppilaan roolit on omaksuttu jo aikaisemmista kokemuksista, ja niiden purkaminen saattaa olla hankalaa
• uusissa, ei-rutinoiduissa tilanteissa yksilöt toimivat luovemmin erilaisissa rooleissa, toimivat itseohjautuvammin sekä tutkivat eri vaihtoehtoja kriittisemmin

Luovuus organisaatioissa

• Ne organisaatiot menestyvät, jotka pystyvät parhaiten identifioimaan asiakkaiden tarpeita, vastaavat tarpeisiin tehokkaammin kuin kilpailijat ja sitä kautta saavuttavat suosiota markkinoilla
• Luovuuteen ja innovaatioihin panostava yritys yleensä kiinnittää huomiota myös tiimityöskentelyyn ja motivoimiseen
• Luovuus, ideointi ja innovaatioprosessien systemaattinen käyttö tärkeää niin yksilö- kuin ryhmätasolla
  (McAdam ja McClelland 2002)

Informaali oppiminen tietotyössä ja fyysisessä työssä

• oppiminen itsestään selvä osa tietotyöläisen arkea
• myös fyysiselle työlle on jatkuvasti yhä suuremmat odotukset ja tarve oppia soveltamaan tietoa ja osaamista
  • quality management, lean manufacturing process, just-in-time delivery, price-based costing, custom-based business…
• kilpailukykyä voidaan ylläpitää ja kehittää ainoastaan kehittämällä työntekijöitä
• tietoyhteiskunnassa ei pärjää puhtaasti fyysisellä työllä, vaan työhön tulee jatkuvasti lisää oppimisen ja osaamisen kehittämisen vaatimuksia (Drucker 1994)

Ongelmanratkaisu + informaali oppiminen

• Informaali oppimisprosessi sisältää älyllistä, suunnittelevaa, päätöksiä tekevää sekä kokemukseen perustuvaa, kokeilevaa, toimintaa
• Ongelmanratkaisuprosessin eri vaiheissa tarvitaan informaalin oppimisen erilaisia prosesseja

Tulevaisuuden haaste

• Haasteeksi tulevaisuudessa nousee se, miten informaalia oppimista voidaan hallita, systematisoida ja kehittää sekä minkälaisin työvälinein informaalia oppimista voidaan tukea
• Nykyiset osaamisen kehittämisen välineet tukevat pääasiassa formaalia koulutusta, kun taas informaali oppiminen on pitkälti piilossa olevaa, yksilöistä riippuvaa toimintaa

Kompetenssin käsite

Pohdittavaksi

• Ihminen rekrytoidaan organisaatioon yleensä:
• tietojen ja taitojen perusteella VAI
• luonteenpiirteiden ja motiivien (kiinnostusten) perusteella?
• Millä perusteilla rekrytoinnit tulisi tehdä?

Osaamisen hallinnointi tulevaisuudessa

• Perinteisen kompetenssijärjestelmät keräävät tiedot ja taidot
• Kuten edellä mainittu, tiedot ja taidot muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti ja helposti
• Tulevaisuudessa kiinnostus enemmän seuraaviin tekijöihin
  • proaktiivisuus, kyky kriittiseen reflektiioon, luovuus (=kyky oppia)
  • luonteenpiirteet, motiivit, kiinnostuksen kohteet (=suuntautuneisuus, vaikea muuttaa)
  • ongelmanratkaisutaidot

Case:

• Yrityksessä X otetaan selvää, minkälaisilla Internet-sivuilla henkilö käy, sillä siitä ilmenevät yksilön kiinnostuksen kohteet. Kuinka eettistä toiminta on? Onko ”tutkimuksessa” nähtävissä hyötyjä?
• Yrityksessä Y käydään systemaattinen kehityskeskustelu kaksi kertaa vuodessa. Keskustelun aikana esimies ja alainen käyvät läpi työntekijän kykyä oppia, työntekijän kiinnostuksen kohteita ja ongelmanratkaisutaitoja. Missä yhteyksissä näistä tiedoista olisi eniten hyötyä?

E-oppiminen nyt ja tulevaisuudessa

• E-oppiminen on ollut enimmäkseen yksilökeskeistä suorittamista verkossa
• Tulevaisuudessa huomioitava myös informaali oppiminen ja ideointi
  • ryhmätyötilat
  • tietovarastot (organisaation ”muisti”, elektroninen työn tuki)
  • systemaattinen ideoiden työstämiseen tarkoitettu työtila (innovaatioprosessien tuki)

Vielä tulevaisuudesta

• Proaktiivisuus (ennakointi), kriittinen reflektio ja luovuus auttavat kaikessa suunnittelutyössä
• E-oppimisen suunnittelutyössä on tärkeää pohtia
  • oppimistavoitteita
  • kohderyhmän tarpeita ja kompetensseja
• Niin formaalille kuin informaalille oppimiselle on sijansa
  • tärkeää on ymmärtää, milloin kumpaakin tarvitaan!
• Keskeinen sanoma on: informaaliin oppimiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota
  • noin 70 % kaikesta oppimisesta on informaalia!

Luovuus, ideat ja innovaatiot jatkuvasti yhä keskeisempi osa kilpailukykyä!

”No risk; no innovation.”

”Expect change and innovate! It’s never too late to innovate. Why wait? Don’t berate. Just do it. ”

Sivun alkuun

Tuotteistaminen

Verkko-koulutuksen laatu ja arviointi

Arviointi

Visionäärinen ajattelu osaamisen kehittämisessä

Visionäärinen ajattelu - orientoiva tehtävä

eOsaajan taidot sivuille