Synopsisvaiheesta asiakäsikirjoitukseen

Käyttäjän laite- ja ohjelmistoympäristö

Mobiili-sovellusten ohjaamisessa tarvittavat valinnat

Mobiiliteknologian erilaisia muotoja käyttävät matkapuhelimet ja päätelaitteet muodostavat kirjavan joukon. Laitteiden käyttöjärjestelmätason kehitystyössä käydään jatkuvasti kovaa kilpailua eri valmistajien kesken. Näistä esimerkkejä ovat mm. Symbian, Pocket Pc ja Palm OS. Mobiililaitteille yhteistä on se, että kevyillä ja pienillä langattomilla laitteilla esitettävät palvelut ja sovellukset pyritään toteuttamaan aikaan ja paikkaan sitomattomina. Mobiililaitteiden pienuudesta on seurauksena se, että laitteiden näytöt ovat pieniä ja väreiltään rajoitettuja, muistiresurssit ja yhteysnopeus on rajoitettu suhteellisen alhaisiksi. (esim. Köykkä 2003, 136) Tyypillisimmin PDA-laitteissa käytetään kalenteria, muistiota ja muita muistamista helpottavia sovelluksia. Kämmenmikroille luontevimmat käyttötavat poikkeavat pöytäkoneiden käyttötavoista. Sitä käytetään tavallisesti vain usein, mutta lyhyitä aikoja kerrallaan ja siksi käytettävän sovelluksen tulee avautua nopeasti. Tekstin kirjoittamista edellyttävät sovellukset eivät ole kovin hyviä edes PDA-laitteille sovitettuna, vaikka niissä onkin matkapuhelinta suurempi näyttö.

Sovelluksen suunnittelu ja toteuttaminen mobiililaitteilla esitettäväksi edellyttää erityisesti sellaisten sovelluskehitysvälineiden käyttöä, joilla tuotetut palvelut voidaan toteuttaa resursseiltaan vaatimattomissa ympäristöissä. Tällaiseen tarkoitukseen on kehitelty esim. Java-ohjelmointikielen versio J2ME. Sovelluskehitykseen käytetyissä ohjelmointivälineissä on pyritty myös sovellusten siirrettävyyteen laitteesta toiseen.

Mobiililaitteille suunnitellut sovellukset ja palvelut voidaan toteuttaa laitteelle sovitettujen erityisten sovellusohjelmointiin suunniteltujen ohjelmointivälineiden avulla. Toisen ja yleisen ryhmän mobiililaitteille suunniteltuja palveluja muodostavat Internet-palveluja muistuttavat sovellukset, joitten ohjelmointi tehdään jollakin HTML-merkkauskieltä muistuttavalla kuvauskielellä. Tällaisia ovat WAP 2.0 ympäristön ohjelmoinnissa käytettävä XHTML, joka pohjautuu HTML-kielen versioon 4.0. XHTML sisältää kuitenkin muutoksia ja perustuu XML:n kielioppiin. (Köykkä 2003) iMode-laitteiden ohjelmoinnissa käytetään cHTML-merkitsemiskieltä, joka on XHTML-merkkauskieltä rajoittuneempi siten, että läheskään kaikkia HTML-kielestä tuttuja elementtejä ei voida toteuttaa, koska sivua on voitava selata kannettavassa pienimuistisessa laitteessa. Rajoitukset koskevat esim. JPEG-kuvia, taulukoita ja kehyksiä sekä monia fontteja. (Kontio 2003, 161)

Suunnittelijaltaan mobiililaitteille suunnitellut sovellukset edellyttävät siten sovelluksen sovittamista pienellä näytöllä esitettäväksi. Käytännössä sovittaminen tarkoittaa sekä tekstin että kuvamateriaalin karsimista ja keventämistä huomattavasti siitä, mikä on mahdollista esittää sujuvasti tavanomaisilla mikrotietokoneiden näyttöpäätteillä. Digitaalisen aineiston sovittaminen edellyttää myös laiteympäristöön suunnitellun ja sen rajoitukset huomioon ottavan ohjelmointi- tai merkkauskielen osaamista. Sovelluskehityksen opiskelun avuksi on verkossa saatavissa emulaattoreita, joilla voi katsella miltä esim. suunnitellut XHTML-sivut näyttävät matkapuhelimen näytöllä, jos vastaavaa matkapuhelinta ei ole kehitystyössä aina käytettävissä.

Oppimateriaalin sisällysluettelo

eOsaajan taidot sivuille