Käyttäjän laite- ja ohjelmistoympäristö
DVD-levykkeille tallennettujen sovellusten esitysmuotojen ohjaamisessa
tarvittavat valinnat
DVD-levykkeet tallennusvälineenä ja jakelukanavana
DVD-levykkeet muistuttavat ulkonäoltään ja toimintatavaltaan edellä kuvattuja
CD-levykkeitä, mutta ovat standardina ja rakenteeltaan erilaisia. DVD-standardien
kehittäminen on ollut suhteellisen hidasta ja työlästä ja siitä syystä
myös sen käyttöönotto tallennevälineenä ja jakelukanavana on hidastellut.
CD-R ja CD-RW levykkeitä vastaavat DVD-R ja DVD-RW standardit ovat saaneet
eri valmistajiayhtiöiden mukaisesti sekä (plus) DVD+R/+RW että (miinus)
DVD-R /-RWmuotonsa, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Kirjoittavien
DVD-asemien kehitys onkuitenkin johtanut siihen, että ne kykenevät kirjoittamaan
useimpia standardimuotoja moninormisina laitteina. DVD-levykkeitä
jakeluvälineinä käyttävän tuottajan ei siten tarvitse olla huolissaan
markkinoilla lopullisesti voittavasta ja siten yleistyvästä DVD-standardista,
koska voi muuntaa jakelun kohteena olevan levykkeensä haluttua standardia
noudattavaksi.
DVD-levykkeille on mahdollista v. 2004 alussa käytössä olevassa standardimuodossa
pakata informaatiota suunnilleen 4,7 gigatavua levykkeen yhdelle puolelle.
Kaksipuoleiset levykkeet voivat sisältää informaatiota yhteensä suunnilleen
16 gt:n verran. DVD-levykkeitä polttavat, käyttökustannuksiltaan edulliset
kirjoittimet, kirjoittavat kuitenkin vain levykkeen yhdelle puolelle.
Tallennustilaa on siten suunnilleen seitsemän kertaa CD-levykkeen verran.
Tallennuskapasiteetti on yksi DVD:n vahvuuksista videon ja multimediaesitysten
jakelukanavana.
Tallennuskapasiteetista myöskin seuraa se, että esitettävä materiaali
on mahdollista tallentaa korkearesoluutioisena ja siten hyvälaatuisena
esitettäväksi. DVD-levyke voi sisältää videota 133 minuuttia yhdellä puolellaan.
Levykkeelle voi tallentaa erittäin korkean resoluution videofilmejä
ja monikanavaista audiomateriaalia. DVD-levykkeitä voidaan
käyttää myös datalevykkeinä CD-ROM /R/RW-levykkeiden tapaan. (Jonassen
& Howland 2003, 168; Flyktman 2003, 112)
Keskeinen vaatimus DVD:n käyttäjälle on se, että käyttäjän laiteympäristössä
tulee olla lukeva DVD-asema ja tarvittavat ohjelmistoajurit.
Uudehkot mikrotietokonelaiteympäristöt varustetaan useimmiten DVD-levykkeiden
esittämiseen soveltuvilla laitteilla ja ohjelmistoilla, mutta vanhemmissa
mikrotietokoneissa ei ko. laitteita tavallisesti ole. Tässä suhteessa
DVD on vielä fyysinen jakeluväline, jonka käyttäjäkunta on rajoitettu,
vaikkakin nopeasti laajenemassa. Jos DVD-standardin mukaista levykettä
käytetään CD:n tapaan data-aineiston tallennevälineenä, suurin osa edellisessä
kohdassa CD:n käyttämisestä esitetyistä asioista ja valinnoista pätee
myös käytettäessä DVD-levykettä tallennevälineenä. Data-aineiston tuottamisessa
voi käyttää pääasiassa samoja sovellusohjelmistoja ja tallennusmuotoja
kuin CD-leykkeille tallennettaessakin käytetään. Data-aineistoina julkaistujen
multimedia-aineistojen esitysmuodot ovat siten samaan tapaan riippuvaisia
esityslaitteiden näytöstä ja sen asetuksista. Käyttöjärjestelmäriippuvuus
ei videoiden esitysmuotojen suhteen ole niin suuri kuin CD-ROM-levykkeitä
käytettäessä, koska DVD-levykkeitä lukevien asemien ohjainohjelmien ominaisuuksiin
kuuluu DVD-videoiden esittämisessä käytettävän MPEG-2 -tallenneformaatin
(kodekin) purkaminen. DVD-lukevat asemat pystyvät esittämään myös CD-ROM-levykkeille
tallennettujen aineistojen erilaiset muodot. DVD-levyke sopii hyvin suuria
tiedostoja ja korkearesoluutioista esitysmuotoa vaativien digitaalisten
aineistojen jakelu- ja tallennevälineeksi silloin kun tiedossa on, että
sovelluksen käyttäjillä on todella käytettävissään DVD-levykkeitä lukeva
asema.
Kun DVD-levykettä käytetään yksinomaan DVD-videon tallennelevykkeenä,
työskentelytapa ja käytettävät ohjelmistot ovat DVD-levykkeen polttamiseen
tarkoitettua ohjelmistoa lukuunottamatta erilaisia verrattuna data-levykkeen
tuottamisessa käytettyihin ohjelmistoihin. Ennen videoaineiston polttamista
levykkeelle DVD- authoring- koosto-ohjelmalla ( esim. Sonic MyDVD; Pinnacle
Instant CD/DVD) tehdään videokokonaisuuden katsomisessa tarvittavat painikkeet
ja menuvalikot. Samalla ohjelmistolla on mahdollista tehdä myös dvd-videolle
ominainen osiojako (chapters), jolloin katsoja voi aloittaa katsomisensa
haluamansa otoksen alusta ”kelaamatta” koko videoaineistoa. Samoilla dvd-authoring-ohjelmistoilla
voi valmistella valokuvista muodostettavan diaesityksen videolevykkeelle
tallennettavaksi. Useimmat DVD-authoring-ohjelmistot kykenevät sieppaamaan
digitaalisen videosignaalin suoraan DV-videokameralta tai nauhurilta ja
muokkaamaan sen MPEG-2 formaattiin, jonka purkaminen onnistuu DVD-levykkeitä
lukevalla asemalla.
Uusimmat videoeditointiin tarkoitetut ohjelmistot (esim. Premiere Pro
7.0) sopivat ainakin DVD:n polttamiseen, vaikkakin dvd-authoring-ohjelmistojen
toimintoja on niistä karsittu, koska sama yhtiö tuottaa myös dvd-videon
koosto-ohjelmistoja.
DVD-levykkeiden tarjoama mahdollisuus korkeatasoisen ääniaineiston tallentamiseen
ja levittämiseen hyvätasoisen videomateriaalin lisäksi on tehnyt dvd-levykkeistä
suosittuja viihdeaineiston jakeluvälineitä. DVD-elokuvien levityksen lisäksi
ovat DVD-levykkeellä jaettavien musiikkivideoitten tuotantoluvut kohonneet
nopeasti.
DVD-videon tuottaminen edellyttää videomateriaalin editointia ja tallentamista
edeltävissä tuotantovaiheissaan DV-videoaineiston kuvauksessa tarvittavan
erityisen kuvakäsikirjoituksen tekemistä kuvauksen ja projektin toteutuksen
tueksi. Digitaalisen videoaineiston tuotannossa on tällöin DV-kuvauksen
ja videoeditoinnin taidoilla tärkeä tehtävänsä.
Monipuolisia DVD-levykkeiden standardeja ja käyttämistä kuvaavia sivustoja
löytyy osoitteista: http://www.dvddemystified.com/dvdfaq.html
ja http://www.dvdforum.org/forum.shtml.
DVD-standardien kehittelyssä mukana olevat yhtiöt ovat muodostaneet omia
ryhmittymiään ja esittelevät asiaansa omilla sivustoillaan. (esim. http://www.dvdrw.com/)
Sivun alkuun
Oppimateriaalin sisällysluettelo
eOsaajan taidot
sivuille
|