Synopsisvaiheesta asiakäsikirjoitukseen

Käyttäjän laite- ja ohjelmistoympäristö

DVD-levykkeille tallennettujen sovellusten esitysmuotojen ohjaamisessa tarvittavat valinnat

DVD-levykkeet tallennusvälineenä ja jakelukanavana

DVD-levykkeet muistuttavat ulkonäoltään ja toimintatavaltaan edellä kuvattuja CD-levykkeitä, mutta ovat standardina ja rakenteeltaan erilaisia. DVD-standardien kehittäminen on ollut suhteellisen hidasta ja työlästä ja siitä syystä myös sen käyttöönotto tallennevälineenä ja jakelukanavana on hidastellut. CD-R ja CD-RW levykkeitä vastaavat DVD-R ja DVD-RW standardit ovat saaneet eri valmistajiayhtiöiden mukaisesti sekä (plus) DVD+R/+RW että (miinus) DVD-R /-RWmuotonsa, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Kirjoittavien DVD-asemien kehitys onkuitenkin johtanut siihen, että ne kykenevät kirjoittamaan useimpia standardimuotoja moninormisina laitteina. DVD-levykkeitä jakeluvälineinä käyttävän tuottajan ei siten tarvitse olla huolissaan markkinoilla lopullisesti voittavasta ja siten yleistyvästä DVD-standardista, koska voi muuntaa jakelun kohteena olevan levykkeensä haluttua standardia noudattavaksi.

DVD-levykkeille on mahdollista v. 2004 alussa käytössä olevassa standardimuodossa pakata informaatiota suunnilleen 4,7 gigatavua levykkeen yhdelle puolelle. Kaksipuoleiset levykkeet voivat sisältää informaatiota yhteensä suunnilleen 16 gt:n verran. DVD-levykkeitä polttavat, käyttökustannuksiltaan edulliset kirjoittimet, kirjoittavat kuitenkin vain levykkeen yhdelle puolelle. Tallennustilaa on siten suunnilleen seitsemän kertaa CD-levykkeen verran. Tallennuskapasiteetti on yksi DVD:n vahvuuksista videon ja multimediaesitysten jakelukanavana.

Tallennuskapasiteetista myöskin seuraa se, että esitettävä materiaali on mahdollista tallentaa korkearesoluutioisena ja siten hyvälaatuisena esitettäväksi. DVD-levyke voi sisältää videota 133 minuuttia yhdellä puolellaan. Levykkeelle voi tallentaa erittäin korkean resoluution videofilmejä ja monikanavaista audiomateriaalia. DVD-levykkeitä voidaan käyttää myös datalevykkeinä CD-ROM /R/RW-levykkeiden tapaan. (Jonassen & Howland 2003, 168; Flyktman 2003, 112)

Keskeinen vaatimus DVD:n käyttäjälle on se, että käyttäjän laiteympäristössä tulee olla lukeva DVD-asema ja tarvittavat ohjelmistoajurit. Uudehkot mikrotietokonelaiteympäristöt varustetaan useimmiten DVD-levykkeiden esittämiseen soveltuvilla laitteilla ja ohjelmistoilla, mutta vanhemmissa mikrotietokoneissa ei ko. laitteita tavallisesti ole. Tässä suhteessa DVD on vielä fyysinen jakeluväline, jonka käyttäjäkunta on rajoitettu, vaikkakin nopeasti laajenemassa. Jos DVD-standardin mukaista levykettä käytetään CD:n tapaan data-aineiston tallennevälineenä, suurin osa edellisessä kohdassa CD:n käyttämisestä esitetyistä asioista ja valinnoista pätee myös käytettäessä DVD-levykettä tallennevälineenä. Data-aineiston tuottamisessa voi käyttää pääasiassa samoja sovellusohjelmistoja ja tallennusmuotoja kuin CD-leykkeille tallennettaessakin käytetään. Data-aineistoina julkaistujen multimedia-aineistojen esitysmuodot ovat siten samaan tapaan riippuvaisia esityslaitteiden näytöstä ja sen asetuksista. Käyttöjärjestelmäriippuvuus ei videoiden esitysmuotojen suhteen ole niin suuri kuin CD-ROM-levykkeitä käytettäessä, koska DVD-levykkeitä lukevien asemien ohjainohjelmien ominaisuuksiin kuuluu DVD-videoiden esittämisessä käytettävän MPEG-2 -tallenneformaatin (kodekin) purkaminen. DVD-lukevat asemat pystyvät esittämään myös CD-ROM-levykkeille tallennettujen aineistojen erilaiset muodot. DVD-levyke sopii hyvin suuria tiedostoja ja korkearesoluutioista esitysmuotoa vaativien digitaalisten aineistojen jakelu- ja tallennevälineeksi silloin kun tiedossa on, että sovelluksen käyttäjillä on todella käytettävissään DVD-levykkeitä lukeva asema.

Kun DVD-levykettä käytetään yksinomaan DVD-videon tallennelevykkeenä, työskentelytapa ja käytettävät ohjelmistot ovat DVD-levykkeen polttamiseen tarkoitettua ohjelmistoa lukuunottamatta erilaisia verrattuna data-levykkeen tuottamisessa käytettyihin ohjelmistoihin. Ennen videoaineiston polttamista levykkeelle DVD- authoring- koosto-ohjelmalla ( esim. Sonic MyDVD; Pinnacle Instant CD/DVD) tehdään videokokonaisuuden katsomisessa tarvittavat painikkeet ja menuvalikot. Samalla ohjelmistolla on mahdollista tehdä myös dvd-videolle ominainen osiojako (chapters), jolloin katsoja voi aloittaa katsomisensa haluamansa otoksen alusta ”kelaamatta” koko videoaineistoa. Samoilla dvd-authoring-ohjelmistoilla voi valmistella valokuvista muodostettavan diaesityksen videolevykkeelle tallennettavaksi. Useimmat DVD-authoring-ohjelmistot kykenevät sieppaamaan digitaalisen videosignaalin suoraan DV-videokameralta tai nauhurilta ja muokkaamaan sen MPEG-2 formaattiin, jonka purkaminen onnistuu DVD-levykkeitä lukevalla asemalla.

Uusimmat videoeditointiin tarkoitetut ohjelmistot (esim. Premiere Pro 7.0) sopivat ainakin DVD:n polttamiseen, vaikkakin dvd-authoring-ohjelmistojen toimintoja on niistä karsittu, koska sama yhtiö tuottaa myös dvd-videon koosto-ohjelmistoja.

DVD-levykkeiden tarjoama mahdollisuus korkeatasoisen ääniaineiston tallentamiseen ja levittämiseen hyvätasoisen videomateriaalin lisäksi on tehnyt dvd-levykkeistä suosittuja viihdeaineiston jakeluvälineitä. DVD-elokuvien levityksen lisäksi ovat DVD-levykkeellä jaettavien musiikkivideoitten tuotantoluvut kohonneet nopeasti.

DVD-videon tuottaminen edellyttää videomateriaalin editointia ja tallentamista edeltävissä tuotantovaiheissaan DV-videoaineiston kuvauksessa tarvittavan erityisen kuvakäsikirjoituksen tekemistä kuvauksen ja projektin toteutuksen tueksi. Digitaalisen videoaineiston tuotannossa on tällöin DV-kuvauksen ja videoeditoinnin taidoilla tärkeä tehtävänsä.

Monipuolisia DVD-levykkeiden standardeja ja käyttämistä kuvaavia sivustoja löytyy osoitteista: http://www.dvddemystified.com/dvdfaq.html ja http://www.dvdforum.org/forum.shtml.

DVD-standardien kehittelyssä mukana olevat yhtiöt ovat muodostaneet omia ryhmittymiään ja esittelevät asiaansa omilla sivustoillaan. (esim. http://www.dvdrw.com/)

Sivun alkuun

Oppimateriaalin sisällysluettelo

eOsaajan taidot sivuille