Johdanto
Lääkkeiden antaminen injektiona on invasiivinen toimenpide, jossa läpäistään potilaan iho. Tämän vuoksi injektio tulee aina antaa aseptisesti. Aseptikka tässä yhteydessä tarkoittaa käsien desinfioimista ennen lääkkeen käsittelyä ja antamista potilaalle, steriilejä injektionantovälineitä (sterilointipäivämäärä, pakkauksen eheys), ruiskuun vedetyn lääkkeen mahdollisimman nopea käyttäminen, aseptista pistotekniikkaa sekä potilaan ihon desinfoimista ennen ruiskeen antamista. Lisäksi sairaanhoitajan tulee aina tarkistaa valmisteen käyttökelpoisuus.
Injektion antamisessa tarvittavat välineet
Injektiona annettavat lääkkeet voivat olla erilaisissa lääkepakkauksissa. Ampulli on kerta-annokseksi tarkoitettu lasinen pakkausmuoto, joissa tavallisimmin on 0.2-5 ml lääkevalmistetta tai laimennusnestettä. Lääkettä otettaessa ampullin kaula katkaistaan siten, että avaaja käyttää apunaan joko ampullinavaajaa tai puhdasta taitosta sormiensa suojana. Ampulli on aina kertakäyttöinen ja avaamisen sekä lääkkeen oton jälkeen se laitetaan lasiroskiin.
Lagenula eli ruiskepullo on puolestaan useampia annoksia sisältävä lääkepakkaus, jossa tavallisesti on lääkevalmistetta tai konsentraattia 5-50 ml. Lagenula voi olla kertakäyttöinen, mikäli siinä ei ole säilytysainetta. Lääkevalmiste säilyy avatussa lagenulassa yleensä 1-3 vrk, jonka vuoksi lagenulaan tulee aina merkitä avaamisajankohta. Lääke voidaan ottaa lagenulasta joko neulalla tai lääkkeenottokanyylin avulla. Lagenulan muovi- tai kumikorkki poistetaan ja kumitulppa desinfioidaan ennen sen läpäisemistä. Lääkkeenottokanyylissa on korkki, joka täytyy sulkea lääkkeenottokertojen välillä. Koska osa lääkeaineista säilyy huonosti liuoksena on myös saatavilla injektio- ja infuusiokuiva-aineita. Mikäli lääke on kuiva-ainemuodossa (esimerkiksi monet antibiootit) lisätään siihen valmistajan suosittama liuotin mieluiten juuri ennen lääkkeen antamista. Osa ruiskeena annettavista lääkkeistä on pakattuna kerta-annosruiskuihin.
Injektionantovälineet ovat kertakäyttöisiä.
Injektionantotapa ( i.c, s.c, i.m vai i.v.) sekä annettava lääkemäärä
ja potilaan koko ratkaisevat, mitä minkä kokoinen injektioruisku
ja neula kulloinkin valitaan. Injektioruiskun osat ovat säiliö
mäntä sekä Luer-kärki. Injektioruiskujen tilavuus
vaihtelee 0.5 ml- 10 ml. Puudutuksissa ja erilaisissa huuhteluissa sekä
punktioissa voidaan käyttää 50-100 ml:n ruiskuja. Käytössä
on olemassa myös ns. yksikköruiskuja esimerkiksi insuliinin
antamiseen, joissa mittayksikkö on kansainvälinen yksikkö
(= KY tai IU). Näissä ruiskuissa on neula valmiina.
Injektioneulojen koko ilmoitetaan yleensä G-lyhenteellä ( = Gauge) Mitä suurempi G –kirjaimen jälkeinen numero on sitä pienempi on neula pituus sekä ulkohalkaisija. Neulojen kannat ovat erivärisiä koon mukaan, joka joskus helpottaa niiden tunnistamista.
Oheisessa taulukossa on koottuna esimerkkejä neulojen koosta sekä käyttöalueista.
18G- 19 G |
verinäytteen ottamiseen/ suoneen eli i.v |
20G |
verinäytteen ottamiseen / lihakseen eli i.m |
21G-22G |
lihakseen eli i.m |
G23-G25 |
ihon alle eli s.c |
G26-G27 |
ihon sisään eli i.c. |
G25 ja 27 |
Insuliinineulat |
Lääkeaineen ottaminen ruiskuun
- Käsien pesemisen jälkeen avaa aseptikkaa noudattaen lääkevalmistepakkaus.
- Jos lääke on pakattuna ampuliin laita lääkkeenottoneula liuokseen ja vedä lääke ruiskuun.
- Jos lääke on pakattuna lagenulaan ota ruiskuun ilmaa annosta vastaava määrä ja ruiskuta se pulloon.
- Käännä lagenula ylösalaisin ja vedä ruiskuun oikea annos lääkettä. Irrota ruisku ruiskepullosta.
- Mikäli ruiskussa on ilmakuplia, napauta ruiskua niin, että ilmakuplat kertyvät lähelle neulan kantaa
- Tyhjennä sitten ilma ruiskusta pitämällä ruiskua pystyssä steriiliä taitosta vasten
- Tarkista vielä kerran annos