|
Potilaan voinnin sekä lääkkeiden vaikutuksen
seuranta kuuluvat aina sairaanhoitajan lääkehoitoon liittyviin
tehtäviin. Erityisen tärkeää voinnin tarkkaileminen
on injektioiden antamisen yhteydessä, koska lääkeaineen
mahdolliset sivuvaikutuksen ilmenevät tällöin nopeasti.
Injektion antamisessa tavallisimpia komplikaatioita ovat
- Injektion aiheuttama kipu. Kipua voi ennaltaehkäistä
oikean pistotekniikan sekä oikean pistokohdan (esimerkiksi lihasinjektioissa
mahdollisimman iso lihas) valinnalla. Kipua sekä mahdollisesti myös
hermokudoksen vaurioitumista tuottaa erityisesti tilanne, jossa neula
osuu hermoon.
- Asbkessit sekä nekroosi. Näiden muodostumista
voidaan estää sillä, ettei lääkeainetta ruiskuteta
rasvakudokseen. Tärkeää on siis valita riittävän
pitkä injektioneula sekä noudattaa oikeaa pistotekniikkaa.
- Kudosten kovettuminen. Toistuvissa injektioissa
kudokset voivat myös kovettua. Tämä on ehkäistävissä
sillä, että pistopaikkaa vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan
eri lääkkeenantokerroilla
- Mustelmat. Mustelmat syntyvät pienten verisuonten
rikkoutuessa ja ne ovat yleensä vaarattomia. Jos potilaalla on käytössä
veren hyytymistä estäviä lääkkeitä tai verenvuotohäiriö
pitäisi lihaksensisäisiä injektioita välttää.
- Ei-toivotut sivuvaikutukset. Sivuvaikutukset
voidaan jakaa annostuksesta riippuviin (esim. liian suuri annos
tai hidastunut lääkeaineen erittyminen, annostuksesta riippumattomiin ( esim. allergiset reaktiot) sekä pitkäaikaissivuvaikutuksiin (esim. lääkeaineriippuvuus, lääkeaineen kumuloituminen).
Allergisia reaktioita voi ilmetä kaikissa lääkkeenantotavoissa.
Tavallisia yliherkkyysreaktioita aiheuttavia lääkeaineita ovat
mm. penicilliini, paikallispuudutteet sekä asetosalisyylihappo.
Allergisessa reaktiossa on kyse siitä, että
potilaan elimistö muodostaa vasta-aineita syntyneitä antigeenejä
vastaan. Voimakkaan vasta-aineen muodostumisen vuoksi voi vasta-aineen
sekä lääkeaineen välille syntyä reaktio, jossa
vapautuu mm histamiinia ja tämä aiheuttaa yliherkkyysreaktion.
Yliherkkyys voi näkyä esimerkiksi iho-oireina, lämmön
nousuna tai hengitysvaikeuksina. Vaikein allerginen reaktio on
ns. anafylaktinen sokki, joka yleensä ilmenee 5-30 minuutissa.
Anafylaktisessa sokissa potilaalla voi olla
- kalpea, kylmänhikinen, kutiseva iho, jolla voi olla urtikariaa
- turvotusta kurkunpäässä sekä hengenahdistusta
- RR laskua, kiihtyvä syke sekä rytmihäiriötuntemuksia
- tajunnan tason alenemista
Ensiapuna
- keskeytetään lääkkeen antaminen mikäli
se on mahdollista ja hälytetään apua
- annetaan potilaalle 0.1-prosenttista Adrenaliinia 0.4-0.8 ml lihakseen
tai ihon alle tai 0.2-0.5 ml laskimoon.
- annetaan potilaalle happea ja tarvittaessa hydrokortisonia, antihistamiiniä
tai muita lääkkeitä lääkärin antamien ohjeiden
mukaan
- huolehditaan potilaan jatkuvasta tarkkailusta sekä dokumentoinnista
potilasasiakirjoihin
Sisällysluettelo
|