LÄÄKKEEN ANTAMISEN KOMPLIKAATIOT


Potilaan voinnin sekä lääkkeiden vaikutuksen seuranta kuuluvat aina sairaanhoitajan lääkehoitoon liittyviin tehtäviin. Erityisen tärkeää voinnin tarkkaileminen on injektioiden antamisen yhteydessä, koska lääkeaineen mahdolliset sivuvaikutuksen ilmenevät tällöin nopeasti.

Injektion antamisessa tavallisimpia komplikaatioita ovat

  • Injektion aiheuttama kipu. Kipua voi ennaltaehkäistä oikean pistotekniikan sekä oikean pistokohdan (esimerkiksi lihasinjektioissa mahdollisimman iso lihas) valinnalla. Kipua sekä mahdollisesti myös hermokudoksen vaurioitumista tuottaa erityisesti tilanne, jossa neula osuu hermoon.
  • Asbkessit sekä nekroosi. Näiden muodostumista voidaan estää sillä, ettei lääkeainetta ruiskuteta rasvakudokseen. Tärkeää on siis valita riittävän pitkä injektioneula sekä noudattaa oikeaa pistotekniikkaa.
  • Kudosten kovettuminen. Toistuvissa injektioissa kudokset voivat myös kovettua. Tämä on ehkäistävissä sillä, että pistopaikkaa vaihdetaan mahdollisuuksien mukaan eri lääkkeenantokerroilla
  • Mustelmat. Mustelmat syntyvät pienten verisuonten rikkoutuessa ja ne ovat yleensä vaarattomia. Jos potilaalla on käytössä veren hyytymistä estäviä lääkkeitä tai verenvuotohäiriö pitäisi lihaksensisäisiä injektioita välttää.
  • Ei-toivotut sivuvaikutukset. Sivuvaikutukset voidaan jakaa annostuksesta riippuviin (esim. liian suuri annos tai hidastunut lääkeaineen erittyminen, annostuksesta riippumattomiin ( esim. allergiset reaktiot) sekä pitkäaikaissivuvaikutuksiin (esim. lääkeaineriippuvuus, lääkeaineen kumuloituminen).

Allergisia reaktioita voi ilmetä kaikissa lääkkeenantotavoissa. Tavallisia yliherkkyysreaktioita aiheuttavia lääkeaineita ovat mm. penicilliini, paikallispuudutteet sekä asetosalisyylihappo.

Allergisessa reaktiossa on kyse siitä, että potilaan elimistö muodostaa vasta-aineita syntyneitä antigeenejä vastaan. Voimakkaan vasta-aineen muodostumisen vuoksi voi vasta-aineen sekä lääkeaineen välille syntyä reaktio, jossa vapautuu mm histamiinia ja tämä aiheuttaa yliherkkyysreaktion. Yliherkkyys voi näkyä esimerkiksi iho-oireina, lämmön nousuna tai hengitysvaikeuksina. Vaikein allerginen reaktio on ns. anafylaktinen sokki, joka yleensä ilmenee 5-30 minuutissa. Anafylaktisessa sokissa potilaalla voi olla

  • kalpea, kylmänhikinen, kutiseva iho, jolla voi olla urtikariaa
  • turvotusta kurkunpäässä sekä hengenahdistusta
  • RR laskua, kiihtyvä syke sekä rytmihäiriötuntemuksia
  • tajunnan tason alenemista

Ensiapuna

  • keskeytetään lääkkeen antaminen mikäli se on mahdollista ja hälytetään apua
  • annetaan potilaalle 0.1-prosenttista Adrenaliinia 0.4-0.8 ml lihakseen tai ihon alle tai 0.2-0.5 ml laskimoon.
  • annetaan potilaalle happea ja tarvittaessa hydrokortisonia, antihistamiiniä tai muita lääkkeitä lääkärin antamien ohjeiden mukaan
  • huolehditaan potilaan jatkuvasta tarkkailusta sekä dokumentoinnista potilasasiakirjoihin

Sisällysluettelo