LÄÄKEHOIDON EETTISET JA JURIDISET PERUSTEET


JOHDANTO

Lääkehoito, siihen liittyvä ohjaus sekä käytännön toiminta on yksi keskeinen alue sairaanhoitajan työssä. Lääkehoitoa niin hoitoyksiköissä kuin muuallakin ohjataan ja valvotaan monien eri ohjeiden lakien, asetusten ja säädösten avulla. Sairaanhoitajan työn kannalta lääkehoitoon liittyy niin eettinen kuin juridinenkin vastuu. Enenevästi näiden ohella sairaanhoitajan työtä ohjaa nyt ja tulevaisuudessa myös taloudellinen vastuu. Lääkehoidon kustannukset ovat koko ajan kasvavia ja taloudelliset resurssit rajallisia. Siksi lääkehuolto ja lääkehoito pyrittävä toteuttamaan myös mahdollisimman kustannustehokkaasti.

SAIRAANHOITAJAN EETTISET OHJEET

Sairaanhoitajan eettisissä ohjeissa (1996) yhtenä keskeisenä hoitotyöntekijän tehtävänä määritellään, että sairaanhoitaja ihmisiä hoitaessaan pyrkii tukemaan ja lisäämään heidän voimavarojaan sekä parantamaan heidän elämänsä laatua. Eettisissä ohjeissa todetaan niin ikään, että sairaanhoitaja on ensisijaisesti toiminnassaan vastuussa niille potilaille, jotka tarvitsevat hänen hoitoaan. Potilaan ihmisarvon, vakaumuksen, tapojen sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen tulisi näin ollen ohjata sairaanhoitajan kaikkea toimintaa. Eettiset ohjeet määrittelevät potilassuhteen lisäksi sairaanhoitajan suhdetta työhön, ammattitaidon kehittämiseen, työtovereihin, yhteiskuntaan sekä omaan ammattikuntaan. Oleellisina näkökulmina ohjeissa painottuu vastuunottaminen ammatin sisältöjen sekä ammattitaidon jatkuvasta kehittämisestä. Lääkehoidon osalta eettinen vastuullisuus näkyy esimerkiksi tietoperustan ylläpitämisessä (mm. mitä antaa, miksi) sekä asenteissa (kuten avoimuus virhetilanteissa).

 

 

 

 

 

 



LAINSÄÄDÄNTÖ

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä pyrkii edistämään potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Laissa on mm. määriteltynä kenellä on oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä sekä terveydenhuollon ammattihenkilön yleiset velvollisuudet. Sairaanhoitajan juridinen vastuu lääkehoidossa näkyy muun muassa lääkkeiden vastuullisessa tilaamisessa, säilyttämisessä, huumausaineiksi luokiteltavien lääkevalmisteiden kulutuksen seuraamisessa sekä luonnollisesti lääkehoidon toteuttamisessa potilaalle. Terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa Suomessa valvovat lääninhallitukset sekä TEO = Terveydenhuollon oikeusturvakeskus.

TEO antoi 2004 lausunnon, jonka mukaan se on valvontatehtävissään havainnut vakavia puutteita hoitohenkilökunnan, erityisesti sairaanhoitajien, lääkehoidon tiedoissa ja taidoissa. Puutteita on todettu

  • lääkärin määräysten mukaisen lääkehoidon toteuttamisessa,
  • lääkeannosten laskemisessa,
  • lääketuntemuksessa,
  • lääkkeiden vaikutusten ja sivuvaikutusten ymmärtämisessä sekä
  • lääkehoidon vaikutusten seurannassa.

TEO on selvityksissä on ilmennyt, että joissakin tilanteissa hoitajan lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät virheet ovat myötävaikuttaneet potilaan menehtymiseen tai jopa suorastaan aiheuttaneet sen. Suomen Sairaanhoitajaliiton toukokuussa 2004 tekemässä kyselyssä 35% vastaajista toi esille, että viimeisen kolmen kuukauden aikana oli työssä tullut esille lääkehoitovirhe. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen on pohtinut artikkelissaan lääkehoidon turvallisuutta ja näkee ongelmia järjestelmän toimivuudessa. Peruslääkevalikoiman ja lääkkeiden kauppanimien jatkuvat muutokset, lääkepakkausten ja lääkkeiden vahvuuksien moninaisuus sekä henkilöstön vähyys aiheuttavat riskitilanteita. Hän korostaakin, että lääkehoidon koko prosessi tulisi käydä läpi ja sille tulisi luoda laatukriteerit. Lääketurvallisuutta voitaisiin myös edistää henkilöstön täydennyskoulutuksella, uusien työnteijöiden perehdyttämisellä sekä aika- ja henkilöstöresurssien lisäämisellä.

Potilaan asemaan ja oikeuksia määrittelevässä laissa puolestaan korostetaan mm. hänen oikeuttaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun, potilaan oikeutta saada itseään koskevia tietoja terveydentilaan, hoitoon, vaihtoehtoihin sekä niiden vaikutuksiin liittyen. Laissa on lisäksi vahvana esillä potilaan itsemääräämisoikeus sekä sen kunnioittaminen. Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on lain mukaan tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa sekä hänellä on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin tehdyt merkinnät ja oikaista ne. Korvauksia mahdollisista hoitovirheistä potilas voi saada potilasvahinkolain perusteella.

Lääkelaki (395/1987) sekä Lääkeasetus (693/1987) Lääkelain tarkoituksena tarkoitus on
”ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta sekä tarkoituksenmukaista lääkkeiden käyttöä sekä varmistaa lääkkeiden asianmukainen valmistus ja saatavuus maassa.”
Sen soveltamisala koskee mm. lääkkeitä, niiden valmistusta, maahantuontia, jakelua, myyntiä ja muuta kulutukseen luovutusta niin lääketeollisuudessa kuin sairaaloiden ja terveyskeskustenkin toiminnassa. Lääkelain seitsemännessä luvussa on käsitelty sairaaloiden, terveyskeskusten ja sosiaalihuollon laitosten lääkehuoltoa esimerkiksi sairaala-apteekin tai lääkekeskuksen perustamista. Vuoden 2003 lopussa Suomessa oli 24 sairaala-apteekkia ja 185 lääkekeskusta. Lääkeasetus (693/1987) täydentää lääkelakia .

SAIRAALA-APTEEKIT JA LÄÄKEKESKUKSET

Lääkelaissa siis säädetään, että hoitoyksiköissä on yleensä joko sairaala-apteekki tai lääkekeskus. Näiden tehtäviä ovat mm.

  • lääkkeiden tilaus ja hankinta tukkukaupoista tai maahantuonti ulkomailta (esim. erityisluvalliset lääkkeet)
  • lääkkeiden varastointi ja varastonvalvonta
  • velvoitevarastointi ja peruslääkevalikoima'
  • erityisvarastointia tai kirjanpitoa vaativien lääkkeiden säilytys ja kulutuksen seuranta
  • lääkeinformaatio
  • kliinisten lääketutkimusten lääkkeet
  • lääkkeiden erityisluvat
  • lääkkeiden valmistus ja käyttökuntoon saattaminen (esim. sytostaatit)
  • osastojen lääkkeiden säilytyksen ja käsittelyn ohjeistus, valvonta ja tarkastaminen
  • lääkkeiden jako potilaille (annosjakelu).
  • Myös osastoilla voi olla sairaala-apteekin työntekijä (nk. osastofarmasisti).

LINKKEJÄ

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 / 559, Luku 1, Luku 2; 10 ja 11 §, Luku 3

http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19940559

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920785

Lääkelaki 10.4.1987/395 2002 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870395

Laki lääkelain muuttamisesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020700
Lääkeasetus 24.7.1987/693; 18 ja 26-32 §

Sisällysluettelo